Hyvä arki ja psyykkinen hyvinvointi suorituskyvyn tukena I Tatja Holm

Psyykkinen hyvinvointi on suorituskykyä. Tasapainoinen arki ja mielen hyvinvointi ovat ansainneet paikkansa keskusteluissa viime aikoina. Ymmärrys siitä, että riittävän hyvä arki ja psyykkinen hyvinvointi on ratkaisevan tärkeää menestyksen ja terveyden kannalta, on selvästi kasvanut.

Hyvä arki muodostaa psyykkisen hyvinvoinnin perustan ja kattaa monia elämän osa-alueita, kuten riittävän unen, ravinnon ja palautumisen. Psyykkisellä hyvinvoinnilla tarkoitetaan kokemusta omasta hyvinvoinnista ja mielen tasapainosta, johon olennaisesti kuuluvat myös sosiaaliset suhteet – nämä ovat erityisen merkittäviä kilpaurheilun kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen hyvän arjen kautta auttaa urheilijaa kestämään vaativaa harjoittelua ja kilpailuja sekä käsittelemään joustavasti kilpaurheilun tuomaa stressiä, epävarmuutta ja paineita.

Urheilu sisältää useita psyykkistä hyvinvointia suojaavia ja vahvistavia tekijöitä. Suojaavat tekijät voidaan luokitella sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Sisäiset suojaavat tekijät liittyvät yksilön kokemuksiin ja ominaisuuksiin. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi perimä, hyvät ystävyyssuhteet, hyvä valmennussuhde sekä varhaiset ihmissuhteet, jotka tukevat yksilön turvallisuuden tunnetta. Lisäksi hyvä itsetunto ja tunne hyväksytyksi tulemisesta ovat tärkeitä sisäisiä suojaavia tekijöitä. Urheilun kautta urheilija voi oppia ongelmanratkaisutaitoja ja harjoitella ihmissuhdetaitoja, jotka ovat tärkeitä sisäisiä psyykkistä hyvinvointia suojaavia tekijöitä. Ulkoiset suojaavat tekijät liittyvät taas ympäristöön ja ulkoisiin olosuhteisiin. Näitä tekijöitä voivat olla esimerkiksi koulutusmahdollisuudet, toimeentulo, yhteisön ja ympäristön tuki, turvallinen asuinympäristö sekä urheilun tarjoamat tukijärjestelmät. Urheilu tarjoaa monia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, jotka suojaavat ja vahvistavat psyykkistä hyvinvointia, kattaen sosiaalisen ja ympäristön tuen ja muut tekijät, jotka auttavat urheilijoita luomaan perustan yksilön mielenterveydelle.

Psyykkinen hyvinvointi ei kuitenkaan ole stabiili tila. Se vaihtelee yksilön kuormituksen sekä voimavarojen mukaan. Ajoittain oma arki tai elämäntapahtumat ylittävät omat voimavarat, jolloin psyykkinen hyvinvointi ja jaksaminen ovat koetuksella. Huippu-urheilussa on erityisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat sekä mielenterveyteen että yksilön kokemukseen psyykkisestä hyvinvoinnista. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että urheilumaailmassa varmistetaan sellainen arki sekä toimintaympäristö, joka kannustaa ennaltaehkäisemään haasteita ja hakemaan rohkeasti tukea silloin, kun elämässä kohtaa vaikeita hetkiä. Myös urheilussa yksilön kohtaamat kuormitustekijät voivat altistaa niin fyysisille kuin psyykkisillekin haasteille. Urheilijan arki voi olla vaativaa ja harjoituksissa tarvitaan keskittymiskykyä. Siksi on tärkeää löytää hyvästä arjesta tasapaino kuormituksen ja voimavarojen välille. Ylikuormittuminen ja jatkuva stressi voivat haastaa ihmisen mielenterveyttä ja suorituskykyä. Urheilussa on siksi tärkeää kiinnittää huomiota mielenhyvinvoinnin taitojen vahvistamiseen, voimavarojen huomioimiseen, stressinhallintataitojen kehittämiseen sekä auttaa yksilöä tunnistamaan omia rajojaan.

Psyykkinen hyvinvointi urheilussa vaihtelee jatkuvasti yksilön kuormituksen ja voimavarojen mukaan ja onkin ensisijaisen tärkeää, että urheiluympäristö tarjoaa tukea ennaltaehkäisyyn, rohkaisee avun hakemista ja auttaa tasapainoisen arjen luomisessa. Sosiaalisen ympäristön vaikutusta urheilijan psyykkiseen hyvinvointiin ja suorituskykyyn ei voi tarpeeksi painottaa. Valmentajien, läheisten ja urheiluyhteisön tuki voi toimia voimavarana vaikeina hetkinä ja vahvistaa urheilijan psyykkistä hyvinvointia. Ympärillä olevien ihmisten tuki on merkityksellistä niin hyvinä kuin vaikeinakin hetkinä ja on oleellisena osana luomassa hyvää arkea. Kun urheilija tietää voivansa luottaa läheisiinsä ja urheiluyhteisöönsä, hän tuntee olonsa turvalliseksi ja tuetuksi. Urheilulääkäreiden, urheilupsykologien, psyykkisten valmentajien, valmentajien ja lähipiirin rooli on korvaamaton mielenterveysongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja asianmukaisen tuen tarjoamisessa. Varhainen puuttuminen ja tuki ovat tehokkaimpia keinoja lisätä terveitä harjoituspäiviä ja auttaa urheilijoita menestymään, vaikka he kohtaisivatkin psyykkisiä haasteita. Psyykkiset haasteet eivät automaattisesti tarkoita sitä, että urheilijan tulisi pitää urheilusta taukoa. Silloin tarvitaan rehellistä arviota siitä, mitkä tekijät tuovat ja vievät voimavaroja urheilijan arjessa ja arki suunnitellaan sen mukaan. Joskus urheilu on yksi tärkeimmistä voimavaroista ja joskus se on saattanut (hetkellisesti) kääntyä kuormittavaksi tekijäksi. Ihmisen asettaminen keskiöön kaikessa toiminnassa on perusta, jolle voimme rakentaa menestyksekkään ja kestävän urheilukulttuurin. Psyykkistä hyvinvointia tukevien rakenteiden ja toisaalta sosiaalisen tuen tarjoaminen haastavien hetkien äärellä, voivat olla avainasemassa psyykkisen hyvinvoinnin ja toisaalta mielenterveyteen liittyvien tabujen murtamisessa ja tietoisuuden lisäämisessä, jolloin hyvä arki näkyy voimavarana ja perustana urheilijan hyvinvoinnille.

Toivon, että tämä blogikirjoitus avaa laajempaa keskustelua siitä, miten voimme yhdessä edistää urheilijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvän arjen merkityksen korostaminen toimii perustana huippusuorituksille niin urheilussa kuin sen ulkopuolellakin. Psyykkisen hyvinvoinnin lainalaisuudet pätevät urheilijoiden lisäksi myös kaikkiin meihin muihinkin, kuten valmentajiin, joukkueenjohtajiin, valmennuspäällikköihin, fysioterapeutteihin, fysiikkavalmentajiin ja psyykkisiin valmentajiin. Näillä seuraavilla toimilla jokainen urheiluympäristössä toimiva voi omalta osaltaan tukea hyvää arkea ja psyykkistä hyvinvointia niin itselleen, kuin muillekin ympärillään.

Lista psyykkisen hyvinvoinnin ja oman arjen tukemiseen urheiluympäristöissä:

• Itsestä huolehtimisen taidot: Huomioi omaa hyvinvointia tukevat elintavat, kuten riittävä uni sekä ravitsemus. Taukoja on tärkeä olla riittävästi omassa arjessa.
• Oman ajan johtaminen: Priorisoi sellaisia tehtäviä, jotka täytyy hoitaa ensimmäisenä ja aseta realistisia tavoitteita sekä urheillessa, että vapaa-ajalla. Huolehdi siitä, että aikaa jää myös palautumiseen ja lepoon. Tarvitaan myös suorittamisvapaita hetkiä päivittäiseen arkeen.
• Turvallisen ympäristön luominen: Huolehdi siitä, että sekä itselläsi että ympärilläsi olevilla ihmisillä on turvallista olla. Kannusta ja tue niin itseäsi, kuin muita. Ole kiinnostunut ihmisistä ympärilläsi ja itsestäsi.
• Yhteisöllisyyden vahvistaminen: Vietä aikaa tärkeiden ihmisten ja läheisten kanssa omassa arjessasi. Ole empaattinen ja tarjoa apua toisille tarvittaessa. Pienikin teko voi olla merkityksellinen vaikeina hetkinä. Toimi esimerkkinä arvostavasta ja kunnioittavasta käytöksestä.

Merkityksellistä ja elämänmakuista arkea meille kaikille!

LÄHTEET:

Ayala, E., Nelson, L., Bartholomew, M., & Plummer, D. (2022). A conceptual model for mental health and performance of North American athletes: A mixed methods study. Psychology of Sport and Exercise, 61, 102176.

Barker, J., Leonhart, R., Ketcham, C. J., et al. (2022). Risk and protective factors for mental ill-health in elite para-and non-para athletes. Frontiers in Psychology, 13, 939087. doi:10.3389/fpsyg.2022.939087.

Breslin, G., & Leavey, G. (2019). Mental Health and Well-being interventions in sport: Research, Theory and Practice. Routledge.

Donohue, B., Gavrilova, Y., Galante, M., Gavrilova, E., Loughran, T., Scott, J., … & Allen, D. N. (2018). Controlled evaluation of an optimization approach to mental health and sport performance. Journal of Clinical Sport Psychology, 12(2), 234-267.

Gorczynski, P., Currie, A., Gibson, K., Gouttebarge, V., Hainline, B., Castaldelli-Maia, J. M., … Swartz, L. (2021). Developing mental health literacy and cultural competence in elite sport. Journal of Applied Sport Psychology, 33(4), 387-401. DOI: 10.1080/10413200.2020.1720045.

Henriksen, K., Schinke, R., Moesch, K., McCann, S., Parham, W. D., Larsen, C. H., & Terry, P. (2020). Consensus statement on improving the mental health of high-performance athletes. International journal of sport and exercise psychology, 18(5), 553-560.

Moesch, K., Kenttä, G., Kleinert, J., Quiqnon-Fleuret, C., Cecil, S., & Bertollo, M. (2018). FEPSAC position statement: Mental health disorders in elite athletes and models of service provision. Psychology of Sport & Exercise, 38, 61–71.

Schinke, R. J., Stambulova, N. B., Si, G., & Moore, Z. (2018). International society of sport psychology position stand: Athletes’ mental health, performance, and development. International Journal of Sport and Exercise Psychology, 16(6), 622-639.

Smith, J., Jones, A., & Davis, R. (2021). The Importance of Psychological Well-being in Sports. Sports Psychology Journal, 5(2), 123-136.