Urheilu voi olla yksilön turvasatama I Tatja Holm

Turvallisuus ja vastuullisuus urheilussa ovat aina ajankohtaisia aiheita. Meidän sosiaalinen ympäristömme opettaa ja muokkaa meitä, joko meitä vahvistaen tai heikentäen. Urheilijoiden harjoittelu- ja kilpailuympäristöillä voi olla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia heidän henkiseen tai fyysiseen terveyteensä ja suorituskykyynsä.

Saan työssäni Urhealla, Helsingin Olympiavalmennuskeskuksessa, toimia monen urheilijan ja valmentajan kanssa ja olen iloinen siitä, että urheilussa puhaltavat uudet tuulet. Tänä päivänä puhutaan valmennuksenkin kesken paljon ”High challenge, high support” -kulttuurista, jossa korostuu urheilijoiden näkeminen holistisesta näkökulmasta silloin, kun halutaan yltää maailman huipulle. Sekä huippu-urheilussa tai lasten harrasteurheilussa on urheilun etuna se, että saamme haastaa itseämme ja kokeilla ottaa itsestämme parasta irti. Väitän, että tämä kaikki on mahdollista kokea turvallisessa ympäristössä.

Riittävän hyvä vuorovaikutus huippu-urheilussakin erottelee menestyviä ja ei-niin-menestyneitä tiimejä toisistaan. Johdon, valmentajien, urheilijoiden ja koko joukkueen vuorovaikutus on parhaimmillaan työväline, jonka käyttämisen taitavuuden taso on usein ratkaisevaa menestymisen sekä hyvinvoinnin kannalta katsottuna. Se on myös monelle joukkueelle kilpailuetua kasvattava tekijä.  

Mistä turvallisuus sitten todella syntyy? Voidaanko ja jos niin miten voidaan toimia korkean vaatimustason ympäristössä ja silti voida hyvin? Nämä ovat kysymyksiä, joita saan työssäni paljon pohtia. Turvallisuus ja vastuullisuus ovat käsitteitä, jotka enenevässä määrin liitetään urheilussa toimivan ammattilaisen osaamisvaatimuksiin. Oletuksena usein on, että meillä on näihin liittyviä työkaluja pakissamme. Monelle asia on kuitenkin varsin epämääräinen. Riittävän hyvä vuorovaikutus huippu-urheilussakin erottelee menestyviä ja ei-niin-menestyneitä tiimejä toisistaan. Johdon, valmentajien, urheilijoiden ja koko joukkueen vuorovaikutus on parhaimmillaan työväline, jonka käyttämisen taitavuuden taso on usein ratkaisevaa menestymisen sekä hyvinvoinnin kannalta katsottuna. Se on myös monelle joukkueelle kilpailuetua kasvattava tekijä.  Niinpä haastoin itseni ja haastan sinuakin pohtimaan turvallista vuorovaikutusta pintaa syvemmältä.

Hyvin sujuneet vuorovaikutukselliset sekä turvalliset tilanteet soljuvat usein luontevasti emmekä kiinnitä niihin paljoa huomioita. Olemme osanneet toimia niissä usein siihen hetkeen sopivalla tavalla ja käyttäneet monia erilaisia vuorovaikutuksellisia tapoja, kuten kysymysten esittämistä, arvostavaa kohtaamista, huumoria, faktojen esittämistä, hyväksyntää, kuuntelua tai tunteiden sanoittamista. Jos taas vuorovaikutukselliset tilanteet eivät ole sujuneet hyvin, niin usein voimme todeta jonkun näistä edellisistä vuorovaikutuksen osataidoista puuttuvan. Ehkä olemme unohtaneet kuunnella tai esittää kysymyksiä. Ehkä olemme unohtaneet sanoittaa tunteitamme tai olemme kompastuneet olettamiseen, puhuneet päälle tai ohittaneet toisen. Pysähtyminen ja itsensä reflektointi voivat todella muuttaa toimintatapoja.

Pysähtyminen ja itsensä reflektointi voivat todella muuttaa toimintatapoja.

Turvallisuus ja vastuullisuus lähtee aina liikenteeseen itsestämme. Miten vuorovaikutamme itsemme kanssa? Olemmeko tietoisia siitä, millainen olo juuri minun ympärilläni olevilla ihmisillä on kanssani? Voiko meidän lähellämme tuntea itsensä omaksi itsekseen ilman, että tarvitsee pelätä sen myötä tulevia mahdollisia kielteisiä vaikutuksia omaan urheiluun, asemaan tai työhön? Ja kun puhutaan turvallisuudesta ja vastuullisuudesta, niin voimme aina pohtia, mitä minä voin tehdä turvallisen toimintaympäristön tukemiseksi?

Olen havainnut, että jos haluamme luoda turvallista ympäristöä, meidän on hyvä olla rohkeasti osa sitä! Tunnista omia uskomuksia erilaisuuden edessä, aseta itsesi alttiiksi, ole syyllistämättä toisia virheistä, nosta vaikeita asioita esille, kunnioita erilaisia mielipiteitä. Sinä voit aina olla se turvallinen ihminen. Usein riittää se, että olet läsnä ja kuuntelet. Ihminen ihmiselle. Seuraavan kerran, kun olet osa jotain tiettyä ryhmää, niin pyydä palautetta siitä, millaista sinun kanssasi on toimia. Onko jotain, miten voisit tuoda lisää turvaa ihmisille ympärilläsi?

Mitä korkeampia tavoitteita haluamme saavuttaa, sitä enemmän turvaa ja kannustusta ympärillemme tarvitsemme.

Turvallisuus ei ole vain sanahelinää. Turvallisuus on ennen kaikkia fysiologiaa, hermoston toimintaa sekä emotionaalista turvallisuutta. Aivojen hermosto nimittäin reagoi vahvasti ihmisen erilaisiin tunnetiloihin ja koettuun ympäristöön. Turvallisuus todella tuntuu meidän kehossamme ja tiedämme kyllä, kun meillä on turvallista olla oma itsemme. Silloin, kun olet turvallisten ihmisten ympäröimä, on helpompaa toimia paineisissa tilanteissa tai haastaa itseään – puhutaan nyt lapsen keskiviikkoillan treeneistä tai huippu-urheilijasta arvokisoissa. Mitä korkeampia tavoitteita haluamme saavuttaa, sitä enemmän turvaa ja kannustusta ympärillemme tarvitsemme.

Julkaistu Olympiakomitean blogissa 22.3.2023.

Lähteitä
  • Sarkar, M. (2018). Developing resilience in elite sport: The role of the environment. The 8 Sport and Exercise Scientist, 55, 20-21.
  • Mountjoy M, Brackenridge C, Arrington M, et al. The IOC Consensus Statement: Harassment and abuse in sport. Br J Sports Med 2016;17:1019-29
  • Kuettel A, Larsen CH (2019). Risk and protective factors for mental health in elite athletes: a scoping review. Int Rev Sport Exer Psych 2019;13(1):231-265. doi:10.1080/1750984x.2019.1689574
  • Reardon CL, Hainline B, Aron CM, e et al. Mental health in elite athletes: International Olympic Committee consensus statement (2019). Br J Sports Med 2019;53(11):667-69
  • Brown DJ, Fletcher D. Effects of psychological and psychosocial interventions on sport performance: a meta-analysis. Sports Med 2017;47:77-99.
  • Henriksen, K., Schinke, R., Moesch, K., McCann, S., Parham, W.D., Larsen, C.H. & Terry, P. (2019): Consensus statement on improving the mental health of high performance athletes, International Journal of Sport and Exercise Psychology.
  • Edmondson, A. (2019). The fearless organization: Creating psychological safety in the workplace for learning, innovation, and growth. Hoboken, New Jersey: John Wiley & Sons, Inc.
  • Frazier, M. Lance, Fainshmidt, Stav, Klinger, Ryan L., Pezeshkan, Amir & Vracheva, Veselina (2017). Psychological safety: A meta-analytic review and extension. Personnel Psychology70(1), 113–165.
  • Robert V., Sojo V. & Grant F., (2019) Organisational factors and non-accidental violence in sport: A systematic review.