Arvot ohjaavat toimintaa I Kim Forsblom

Märskyn akatemiaryhmissä on jo useamman vuoden ajan työskennelty ryhmän arvojen parissa. Arvot ovat meille arvokkaita, tavoiteltavia asioita, esimerkiksi sisäistettyjä ja pysyväisluonteisia valintataipumuksia. Arvot siis eroavat normeista ja säännöistä, jotka kategorisesti kertovat mitä tehdään ja mitä ei tehdä. Arvotyön tavoitteena on mm. tukea ryhmän ilmapiirin kehittymistä, parantaa harjoittelun laatua sekä lisätä onnistumismahdollisuuksia kisatilanteissa.

Arvotyön ensimmäisessä vaiheessa urheilijat pohtivat itsenäisesti millaisessa ilmapiirissä on hyvä elää, harjoitella ja kilpailla. He valitsevat 3-5 adjektiivia / arvoa, jotka heidän mielestään kuvaisivat hyvää ilmapiiriä ja toimivaa ryhmää parhaalla tavalla. Osa adjektiiveista voi jo toteutua, osan kanssa ryhmällä voi vielä olla parannettavaa. Tämän jälkeen ryhmä jaetaan pienryhmiin ja heille esitellään kaikki ryhmän jäsenten ehdottamat adjektiivit. Näistä valitaan yhteisten keskustelujen jälkeen 4-5 adjektiivia / arvoa ryhmän toiminnan ohjenuoraksi.

Kun arvot on päätetty, urheilijat pohtivat millaisia tekoja arvot ovat, ja millaisia ne eivät ole. Jos ryhmän arvo on esimerkiksi “yhtenäisyys”, niin sitä voisi konkretisoida seuraavalla tehtävällä: “Ajatellaan että Simo Tarvonen kierrättää vierailijaryhmää Urhean tiloissa, ja he seuraavat meidän treenejä. Millaisista asioista vieraat näkevät ja aistivat, että ryhmämme on yhtenäinen?” Tällä pyritään selkiyttämään ja yhtenäistämään jäsenten käsityksiä arvojen mukaisista teoista.

Ihmiset ymmärtävät ja tulkitsevat arvoja eri tavalla, ja tästä saattaa seurata ristiriitoja. Niiden välttämiseksi ryhmät kokoontuvat tasaisin väliajoin pohtimaan arvoja erilaisten esimerkkien kautta. Urheilijoille ja valmentajille kerrotaan arvo ja joko tositapahtuma tai kuvitteellinen tilanne. Jokaiselle osallistujalle jaetaan kolme korttia. Hetken mietityttään jokainen nostaa yhden kortin: vihreän jos esimerkkitilanne oli arvon mukaista toimintaa, keltaisen kortin nostaneiden mielestä tapahtuma oli hieman arvon vastaista toimintaa ja punaisen kortin nostaneet puolestaan katsovat toiminnan riidelleen selkeästi arvoa vastaan. Tämän jälkeen erilaisista näkemyksistä keskustellaan ja sovitaan juuri tämän ryhmän tapa toimia. Voitte kokeilla tätä seuraavalla esimerkillä: “Ryhmän jäsen järjestää kotonaan pikkujoulut, minne hän kutsuu osan, mutta ei kaikkia ryhmän urheilijoita. Toteutuuko tilanteessa ryhmän arvona oleva yhtenäisyys?” Todennäköisesti ilmaan nousee useampaa väriä kortteja, sen verran monta näkökulmaa tässäkin tilanteessa on.

Toinen tapa konkretisoida arvojen merkitystä erilaisissa valintatilanteissa on majakka-metafora (Reinebo, Henriksen & Lundgren, 2020). Sen avulla voidaan pohtia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä niin urheilusuorituksissa kuin siviilielämän puolella kohdattavia erilaisia valintatilanteita. Ryhmä tai yksilö voi kohdata haastavia tilanteita, tienristeyksiä (kts. kuva). Mikäli valinnalla pyritään välttämään ikävä tilanne tai tunne, henkilö valitsee “tunteiden tien”. Pikavoittona hän välttää haastavan tunteen tai tilanteen, mutta pidemmällä aikavälillä valinnan vuoksi voi joutua “maksamaan hintaa”. Vastaavasti kun henkilöllä on selkeät arvot joiden mukaan toimia, hän jatkaa “arvojen tiellä”. Silloin lyhyellä aikavälillä voi tuntua siltä että joutuu “maksamaan hintaa”, mutta pitkällä aikavälillä valinta tuo palkinnon. Ajatellaan että urheilija kokee jonkun ryhmän jäsenen tavan antaa palautetta ikävänä. Tunteiden tien valitessaan hän jättää sanomatta asiasta, ja välttää näin mahdollisesti hankalan keskustelun. Pitkällä aikavälillä tilanne ei kuitenkaan muutu ja sillä voi olla negatiivinen vaikutus koko ryhmän ilmapiiriin. Mikäli taas henkilö valitsee arvojen tien ja ottaa asian puheeksi avoimuuden nimissä, voi keskustelu tuntua hankalalta. Pitkällä aikavälillä palautteenantotapaa on mahdollista muuttaa ja siten parantaa yksilön ja mahdollisesti koko ryhmän viihtymistä treeneissä.

Arvotyön toteutumisen ensimmäinen askel on saada ryhmän toiminta ja valinnat arvojen mukaiseksi. Sen jälkeen tarkoituksena on saada vahvistettua arvot rakenteisiin siten, että ryhmän jäsenten vaihtuminen ei muuta toimintakulttuuria. Yleisurheiluakatemia HAA:ssa tätä päästään arvioimaan ensimmäisen kerran vuoden kuluttua, kun arvojen luonnissa aikanaan mukana olleet ensimmäisen vuoden opiskelijat valmistuvat lukiosta. Sen jälkeen näemme ovatko arvot siirtyneet toimintakulttuuriin ja rakenteisiin, vai olivatko ne ihmisissä.

Urhean yhtenä arvona on varmistaa toimijoille hyvä arki. Millaiset arvot tukevat teidän ryhmässä hyvän arjen toteutumista?