Jarno Parikka, kaksoisura- ja urheiluoppilaitostoiminnan asiantuntija, Olympiakomitea 30.03.2023 Tulevat eduskuntavaalit ovat liikunnan ja urheilun vaalit. Nyt on tuhannen taalan paikka vaikuttaa nuorten urheilijoiden tulevaisuuteen ja niiden samankaltaisen mahdollisuuksien luomiseen kuin mitä muilla yhteiskunnan aloilla jo on. Urheilijoiden koulutukseen kannattaa panostaa. Noin kaksi kolmesta suomalaisesta olympiatason urheilijasta on käynyt urheilulukion. Urheilijoiden kokemukset urheilulukioista ovat tutkitusti hyviä: Urheilijat menestyvät urheilussa ja opinnoissa. Lisäksi urheilulukiolaiset valmistuvat lukiosta muita opiskelijoita varmemmin.* Kun järjestelmä on kunnossa, myös tuloksia tulee. Pidetään huolta ja kehitetään edelleen näitä vahvuuksia, mutta huomioidaan, että samaan aikaan koulutusjärjestelmässämme on isoja aukkoja, joissa urheilijoiden koulutusta ei huomioida lainkaan. Urheilijoiden koulutusmahdollisuuksien ja kaksoisuran kehittämisen taustalla on tavoite tukea urheilijoiden yhdenvertaisuuden toteutumista, ei hakea erivapauksia urheilijoille. Lähtökohdat tavoitteellisen urheilu-uran ja ammattilaisuuden tavoittelulle poikkeavat pääosin muista aloista siinä, että koulutusjärjestelmän tuki urheilijaksi kasvuun ja koulutukseen on puutteellinen. Päivitetystä liikuntalaista ja Euroopan komissiolta velvoitetta kaksoisuratyöhön Päivitetyn liikuntalain (2023) mukaan huippu-urheilua edistetään esimerkiksi tukemalla urheilijoiden valmentautumista sekä kehittämällä valmennusosaamista ja kaksoisurapolkuja. Koulutuksen ja urheilun toimijoiden yhteistyön tiivistäminen edesauttaa kaksoisuran vastuullista ja laadukasta toteutumista ja näin myös edistää Euroopan komission kaksoisurasuosituksia. Vahvistamalla urheilu- ja liikuntayläkoulujen, toisen asteen urheiluoppilaitosten ja huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen toimintaedellytyksiä urheilijoiden oikeus koulutukseen toteutuu. Käytännössä tämä toteutuu seuraavat kolme asiaa varmistamalla tulevalla hallituskaudella: Tunnistetaan urheilu- ja liikuntayläkoulutoiminta ja sen rahoitus osaksi perusopetuksen valtakunnallista rakennetta. Lue lisää täältä. Vahvistetaan toisen asteen urheiluoppilaitosten rahoitusta ja asemaa. Turvataan lukioiden erityisen koulutustehtävän järjestelmä. Varmistetaan urheilijoiden yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet kirjaamalla urheilijoiden ammatillinen koulutus lakiin ja vakinaistamalla sen rahoitus. Rakennetaan huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen verkosto ja luodaan urheilijatutkinto. Urheilijoiden oikeus koulutukseen ja sivistykseen vahvistuu, kunhan oppilaitosten toimintaedellytyksiä kehitetään lainsäädäntöä ja rahoitusta vahvistamalla sekä urheilijakoulutusta paremmin tunnistamalla ja tunnustamalla. Urheilijoiden koulutus ja kaksoisuramalli on otettava yksityiskohtaisempaan poikkihallinnolliseen tarkasteluun, jonka yhteydessä tulee selvittää urheilijakoulutukseen liittyviä mahdollisia lainsäädäntö- ja resurssitarpeita. Näin on lausunut myös eduskunnan sivistysvaliokunta (SiVM 19/2021). Koulutukseen enemmän ja systemaattisemmin panostamalla parannetaan myös urheilijoiden tulevaisuuden mahdollisuuksia niin toteuttaa urheilua ensimmäisenä ammattina sekä siirtyä urheilu-uran jälkeen uuteen ammattiin sekä myös ehkäistä drop-outia polun eri vaiheissa. Tuhannen taalan paikasta kannattaa laukoa! Jarno Parikka Jarno on kaksoisura- ja urheiluoppilaitostoiminnan asiantuntija Olympiakomiteassa ja koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri. Ensimmäisen uran hän on tehnyt ammattijalkapalloilijana mm. HJK:ssa ja VPS:ssa sekä valmentajana. *SPLISS 2014: Sport policy factors leading to International Sporting Success & Urheilulukiot – seurantatietoa vuosilta 2006-2018 (Maarit Nieminen ja Jari Lämsä). Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus 2019. Kirjoitus on julkaistu Olympiakomitean blogissa 28.3.2023. Edellinen artikkeli Seuraava artikkeli
