27.02.2026 Urheassa on käytössä monenlaisia tapoja kehittää henkilöstön osaamista. On minikoulutuksia ajankohtaisista aiheista, vierailijaluentoja, osallistutaan erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin kotimaassa ja ulkomailla, tehdään opintomatkoja jne. Moni urhealainen on myös aktiivinen tietokirjojen lukija. Kirjoista keskustellaan usein lounaspöydässä, kahvitauoilla tai muutoin arjen työn lomassa. Tällainen reflektointi yhdessä muiden kanssa on tärkeä osa oppimista ja vahvistaa yhteishenkeä. Lukeminen oppimisen ja yhteisöllisyyden edistäjänä sai kuitenkin aivan uuden ulottuvuuden toukokuussa 2025. Olimme jo pitkään muutaman muun lukuinnokkaan kanssa todenneet, että olisi mukava keskustella kirjoista myös hieman systemaattisemmin. Päätimme ryhtyä tuumasta toimeen, sovimme päivän ja ajan ja kutsuimme koolle Urhean henkilöstön kautta aikojen ensimmäisen lukupiirin. Ensimmäisen kerran jännitystä Olen ollut lukutoukka koko ikäni, mutta en ollut koskaan aiemmin osallistunut lukupiiriin. Ensimmäinen kerta jännitti: ”Tuleeko porukkaa, miten keskustelu sujuu, osaanko sanoa kirjasta mitään järkevää…”. Varmaan muilla oli samanlaisia pohdintoja, mutta huoli oli tietenkin turha. Porukkaa ja puhetta riitti, tunnelma oli erinomainen, avoin kuuntelulle ja jakamiselle. Kokeilukerran kirjaksi oli valikoitunut Heikki Mansikan ”Voittava joukkue – Hornet-lentäjän opit tiimityöhön”. Tässä muutamia poimintoja ja lukupiiriläisten yhteenvetoja kirjan herättämistä ajatuksista ja opeista: ”Joukkueen tavoite on tärkeämpi kuin oma tavoite. Johtaja on toisia varten. Syvässä yhteistyössä, jossa kaikkien osaaminen ratkaisee onnistumisen, on jotain ainutlaatuista!” ”Valmistele-toimi-analysoi – Osallista – Mieti miten hyödynnät joukkueen jäsenten ominaisuuksia parhaiten – Kehitä vuorovaikutustasi tietoisesti ja systemaattisesti – Toimintatavat rakenteiksi.” ”Voittava tiimi tarvitsee yhdessä myös ”tuottamatonta” aikaa. Lisäksi voittava tiimi keskustelee ja sopii yhdessä tunneilmaisusta. Voittavassa tiimissä kuunnellaan ja pinnistellään sen eteen, että ymmärtää mitä toinen tarkoittaa.” Ensimmäinen lukupiiri järjestettiin toukokuussa 2025 ”Kiitos kutsusta, tämä on ihan parasta – jatkoon!” Onnistuneen kokeilukerran päätimme jatkaa lukupiiriä. Sovimme kollektiivisesta vetovastuusta, eli homma ei kaadu kenenkään päälle yksinään. Olimme jo ennen kokeilukertaa perustaneen lukupiirille erillisen Whatsapp-ryhmän, johon kaikki halukkaat saavat liittyä. Ryhmässä päätämme seuraavan luettavan teoksen joko äänestämällä esiin tulleista ehdotuksista tai muutoin sopien. Viestiryhmässä myös jaamme aina lukupiirikerran jälkeen tärkeimmät opit, mitä muutosta teos on ollut mahdollistamassa tai mitä meidän pitäisi ottaa käyttöön juuri Urheassa. Sovimme kokoontumisväliksi noin kaksi kuukautta ja merkkasimme ylös tulevan kauden lukupiirikerrat. Näistä lähetettiin myös kalenterikutsu koko henkilöstölle. Lukupiiriin on voinut osallistua myös etäyhteydellä ja joka kerralla on tainnutkin olla joku Teamssin kautta mukana. Lukupiiri on matalan kynnyksen toimintaa. Mukaan voi tulla, vaikka olisi lukenut kirjan vain osin tai vaikkei olisi lukenut sitä laisinkaan. Olemme myös kannustaneet hyödyntämään Esa Saarisen ns. välähdystekniikkaa: ”Poimit minkä tahansa kirjan, avaat sen aivan mistä tahansa. Kun silmä osuu mihin tahansa kohtaan, se on juuri oikea kohta.” (mm. Suomen Kuvalehti 30.6.2023.) ”On opettavaista kuulla toisilta, mitä he ovat oppineet samoista kirjoista” Lukupiiri on tähän mennessä kokoontunut viisi kertaa. Meillä ei ole erityistä kaavaa lukukerran keskusteluun, vaan keskustelu kulkee kullakin kerralla vapaasti. Jokainen pääsee kertomaan näkemyksiään kirjan sisällöstä, rakenteesta, opeista ja kysymään muiden havainnoista. Syksyn avauksessa elokuussa teoksena oli Henriikka Mustajoen ”Tästä pitäisi puhua – Miten vaikeat keskustelut vahvistavat yhteisöjä”: ”Vaikeiden asioiden puhuminen yhteisesti vahvistaa työyhteisöä. Se on taito.” ”Keskustelun tavoitteeksi ei kannata asettaa yksimielisyyttä, vaan sen että ymmärrämme toisiamme paremmin ja pystymme elämään erilaisten ajatusten kanssa yhteisönä!” ”Vaikeiden keskustelujen käymättä jättämisen hinta on suuri. Säästämme aikaa kun käytämme sitä vaikeisiin keskusteluihin.” ”Varjopuhe käydään asioista, joista ei yhteisössä jostain syystä puhuta. Varjopuhe syö energiaa!” Arjen yläpuolella Lukupiirin kokoontumispaikkana on ollut asuintalon yläkerran neuvottelutila – näin olemme hieman ”arjen yläpuolella”, mikä on tuonut mukavasti ajatteluunkin avaruutta. Joka kerta olemme keittäneet kahvit ja välillä tarjolla on ollut myös herkkuja. Ja lokakuussa jokainen sai valita mieleisensä tarran – kerrassaan valloittavaa, kiitos Maija! Lokakuun kirjana oli Mertzi Bergmanin ”Asiatuntijasta oppimisen mestariksi -Näin lisäät organisaatiosi vetovoimaa”. Bergmanin kirjassa meitä inspiroi erityisesti kehotus jatkuvaan uteliaisuuteen sekä yhdessä oppimiseen: ”Ne, jotka tekevät yhteistyötä useiden kollegoiden kanssa ja työskentelevät vähemmän yksin, jaksavat paremmin kuin asiantuntijat, joiden työ painottuu yksintyöskentelyyn! ”Tarvitsemme oppimiseen toistemme näkemyksiä ja taitoja!” ”Pitkä oppiminen ja sen käytäntöön vienti ovat uteliaan ja sinnikkään yhteistyön tulosta sekä hetkeen tarttumisen taitoa!” Lisäksi kiva mieleen jäänyt juttu oli kirjassa mainitut, mm. KONEen organisaatiossa käytössä olevat ”expressot” eli 20-30min oppimisslotit, joita hyödynnetään yksilö- ja tiimi/työyhteisötasolla oppimisen tehostamiseen. Näitä expressoja mekin haluamme hörppiä! Joulun alla kirjana oli Merja Pihlajaniemen ”Kuuntelu duunaria & menesty – Opas muutoksenkestävään organisaatioon.” Tämä olikin ajankohtainen kirja Urheassa uuden strategian tuomien muutosten myötä. Tässä muutama meidän poimima vinkki Urhealle: ”Anna tiimeille vastuuta – ylipäätään ja erityisesti kehittämistoiminnassa! ”Lajien välinen yhteistyö systemaattiseksi kehitystoiminnaksi” ”Huomioi lajien välisessä yhteistyössä valmentajien yhteistyö sekä myös yhteistyö urheilijoiden kesken!” Tammikuussa käsittelimme ajankohtaisen teoksen, Mona Moisalan ”Tyhmä työelämä – Kuinka pelastaa aivotyöläisen aivot”. Se antoikin meille todella paljon ajattelemisen aihetta: ”Aivot ovat kuin pikajuoksija Tarvitsee: lämmittelyä, palautumista ja aivoilla on kapasiteetti lyhyisiin huippusuorituksiin.” ”Multitaskaaminen on pahin teko aivoillemme, aivot pystyvät keskittymään kerralla vain yhteen asiaan.” ”Hyvä ja mielenkiintoinen kirja, nautin sen lukemisesta ja että se sai aikaan pohdintaa omista tavoista ja miten voisimme yhdessä tehdä Urheasta vielä paremman paikan olla töissä: – Kunnioita jokaisen uniikkia ajattelua. – Mieti milloin avokonttorissa keskeytät toisen ”tärkeällä asiallasi”. – Kehity huoltamaan aivojasi niin työpäivän aikana kuin muutoinkin. – Tunteet ovat rikkaus. Lukupiiriläiset päättivät myös ottaa Moisalan kirjan oppeja arkeen: ”Harjoittelen tauottamista: pieni liikuntatuokio ja mahdollisuuksien mukaan ulkoilu, edes pieni happihyppely.” ”Harjoittelen syvähengitystä ja mikrotaukoja.” ”Pidän kännykän pois näkyvistä työpöydällä enkä ota mukaan tauoille.” ”Keskityn palavereissa esillä olevaan asiaan ja hoidan muut työtehtävät muulloin” ”Nimeän tämän vuoden itselleni ”Paremman ajatustyön vuodeksi”, mikä ohjaa minua kiinnittämään huomiota fiksumpaan työhön; taukoihin, erilaisen työn tekemisen vuorotteluun, yöuneen…” Lisää oppia tunteista Moisalan kirja kirvoitti halun oppia lisää tunteista ja maaliskuun kirjaksi valitsimmekin Katja Myllyviidan tunteiden tunnistamisesta, kohtaamisesta ja hyödyntämisestä kertovan ”Tunne tunteesi” -teoksen. Kevään viimeisen kerran teosta ei ole vielä virallisesti valittu, mutta vahvana ehdokkaana on Liisa Keltinkangas-Järvisen uusin, suuren suosion aanut ”Itsekkyyden aika”. Jatkossa luemme ja keskustelemme myös englanniksi? ”Urhean lukupiiri on ollut loistava lisä oman osaamisen kehittämiseen. On tullut luettua hyviä kirjoja, joita ei ehkä muutoin olisi tullut luettua. On ollut myös erittäin mielenkiintoista ja opettavaista kuulla toisilta, mitä ovat oppineet samoista kirjoista. Lisäksi tapaamiset ovat osaltaan luoneet fiilistä Urheasta oppivana työyhteisönä.” Itseäni on ilahduttanut myös se, että lukupiiriin on osallistunut eri rooleissa työskenteleviä, eri ikäisiä ja eri taustaisia urhealaisia. Tämä on tuonut keskusteluihin moninaisuutta ja syvyyttä sekä vahvistanut yhteisöllisyyttä. Kiitos kaikille lukupiiriläiselle heittäytymisestä! Toistaiseksi olemme lukeneet vain suomenkielisiä kirjoja, mutta toivon että jatkossa luemme ja keskustelemme myös englanniksi, jolloin mukaan voi tulla myös ne, jotka eivät puhu suomea tai lue suomeksi. Ja samalla me suomenkieliset saamme erinomaista kieliharjoittelua. Yhdessä lukeminen ja oppiminen jatkukoon! Muistiin kirjoitti ja lukupiiriläisten kommentteja (kursiivilla) kokosi Tuuli Merikoski. Edellinen artikkeli
