Oppiminen on osa menestyvää valmennusta I Jouva-hanke I Tuomas Rouvali

Kyky oppia on tärkeimpiä valmentajalta vaadittavia taitoja. Urheiluvalmennus jos mikä on ala, jossa ei voi olla koskaan valmis. Urheiluun, ja samalla valmennukseen, on sisäänkirjoitettu vaatimus kehittymiseen. Kun muut kehittävät toimintaansa ja luovat uutta, täytyy kilpailussa mukana pysymistä hamuavien omaksua ne asiat, jotka tekevät toisista parempia. Ei olekaan ihme, että esimerkiksi Olympiakomitea on nostanut valmennusosaamisen kehittämisen keskeiseksi suomalaisen urheilun prioriteetiksi.

Myös Urheassa valmentajien osaaminen ja sen kehittäminen ovat tärkeässä roolissa. Yksi tapa, jolla olemme aiheeseen tarttuneet, on osallistuminen osatoteuttajana Jyväskylän yliopiston johtamaan ”Verkostosta voimaa – Jatkuva oppiminen urheiluvalmennuksen alalla (JOUVA)” -hankkeeseen. Hankkeessa keskitymme erityisesti ammattivalmentajiin ja heidän työelämäänsä. Hankkeen päämääränä on vaikuttaa positiivisesti valmentajien osaamis- ja koulutustasoon sekä työllisyyteen mahdollistamalla valmentajille mahdollisimman hyvä asiantuntijana kehittymisen polku.

Hankkeessa valmentajien jatkuvaa oppimista lähestytään valmentajien työelämän kontekstissa. Lähtökohtana on, että osaava työvoima työllistyy paremmin ja on keskeisessä roolissa mahdollistamassa koko alan hyvinvointia. Ammattimaistuva valmennus mahdollistaa valmentajien entistä paremman osaamisen kehittämisen ja samalla kasvattaa odotuksia valmennukselta. Vaatimukset kohdistuvat myös työnantajiin. Jatkuvan oppimisen merkitys korostuu jo sen takia, ettei työntekijöiden osaamisen säilyminen ajantasaisena koko heidän työuransa ajan ole itsestäänselvyys. Kiihtyvässä yhteiskunnallisessa muutoksessa vaaditaan uusia taitoja kaikilla työpaikoilla.

Onkin valtavan tärkeää, että suomalaisessa urheilussa kykenemme yhdessä mahdollistamaan valmentajillemme sen, että jatkuva oppiminen on luonnollinen ja itsestään selvä osa valmennustyötä. Kaiken taustalla on valmentajan oma kehittymisen halu, mutta työnantajilla on keskeinen rooli jatkuvan oppimisen toteutumisessa. Oleellista on työn muotoilu oppimista tukevaksi, sillä tutkitusti jopa 80% työuran aikaisesta työtä varten tapahtuvasta oppimisesta tapahtuu työtä tehdessä. Työssä oppimista voidaan vauhdittaa esimerkiksi ohjaamalla työntekijää suunnitelmallisesti oppimaan uusien työtehtävien tai erilaisten projektien kautta, järjestämällä vertaisoppimisen hetkiä kollegojen kesken ja tarjoamalla mahdollisuuksia mentorointiin.

Onnistuneet jatkuvan oppimisen käytännöt voivat sekä olla tärkeä suomalaisen urheilumenestyksen mahdollistaja että edesauttaa valmentajien työuria. Eri aloilla markkinajohtajat miettivät tarkasti, miten luovat itselleen kilpailuetua. Työntekijöiden osaaminen nousee usein tärkeään rooliin, sillä kilpailuetu rakentuu aina muista erottuvalle osaamiselle. Mikä olisikaan tästä parempi esimerkki, kuin huippu-urheilu?

On kuitenkin syytä muistaa, että jatkuvan oppimisen vaatimukseen sisältyy myös riskejä. Liialliset vaatimukset voivat tuottaa kuormitusta ja vaikuttaa negatiivisesti työhyvinvointiin ja sen seurauksena työn tuloksellisuuteen. Keskeistä on, ettei työntekijää jätetä yksin jatkuvan oppimisen vaatimusten kanssa, vaan työnantaja tunnistaa roolinsa ja vastuunsa työntekijän tukena. Valmentajien kohdalla tunnistettu haaste on se, että työ on sisällöiltään niin kuormittavaa, ettei aikaa ja energiaa jää esimerkiksi uuden opiskeluun. Tällaisessa tilanteessa uusien oppimisvaatimuksien luominen tuskin tuottaa mitään hyvää, jollei työtä muokata toisaalta.

Suomessa lähtökohdat valmentajien jatkuvaan oppimiseen ovat onneksi hyvät. Alalta löytyy iso määrä osaavia valmentajia ja valmennuksessa on jatkuvan oppimisen kulttuuria, jossa osaamista on totuttu kehittämään valmennuksen tekemisen ohessa. Kyse onkin siitä, miten jatkossa voimme olla entistä parempia.

Lähteet: Lemmetty, S., Jaakkola, M., Collin, K. & Pihlajamaa, J. 2022. Jatkuva työssä oppiminen – lähtökohtia, edellytyksiä ja seurauksia. Teoksessa S. Lemmetty & K. Collin (toim.) Jatkuva oppiminen ja aikuispedagogiikka työssä, 22–55. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Ranki, S. 2022. Miten yksilöiden osaaminen muuttuu yrityksen tuottavuudeksi ja edelleen talouskasvuksi? Teoksessa S. Lemmetty & K. Collin (toim.) Jatkuva oppiminen ja aikuispedagogiikka työssä, 88–123. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Rouvali, T., Kirjavainen, A., Hyvönen, P., Varjus, R., Kalpala, J., Koukku, N. & Ihalainen, J. 2024. Verkostoselvitys jatkuvasta oppimisesta urheiluvalmennuksessa: Urheiluvalmennuksen alan koulutuksen järjestäjien näkemyksiä ja kokemuksia. JYU Reports 47. 

Tanhuanpää, H. & Kirjavainen, A. 2024. Työssä oppiminen urheiluvalmennuksessa: työssä oppimisen työryhmän koonti.

Yeo, R. K. 2008. How does learning (not) take place in problem-based learning activities in workplace contexts. Human Resource Development International, 11(3), 317–330.