Kohti Pariisia urheiluravitsemuksen asiantuntijan silmin I  Laura Manner

Pariisin olympialaisten avajaisiin on tällä hetkellä aikaa 38 päivää, paralympialaisten puolestaan 72. Suomen olympia- ja paralympiajoukkueeseen, eli Pohjoisen tähtiin, on saavuttanut tähän mennessä paikkansa 44 urheilijaa, joista 30 olympialaisiin ja 14 paralympialaisiin. Kaikista kisapaikan saavuttaneista urheilijoista 22 kuuluu Urheaan. Pariisin-lippuja jaetaan vielä kesän aikana lisää aina heinä- ja elokuun alussa tapahtuviin final sport entryihin saakka, ja monissa lajeissa karsinnat käyvät edelleen kuumana. Urhea-halli toimii Pohjoisen tähtien valmistautumis- ja lähtöpaikkana itse kisamatkalle lähtevien urheilijoiden ja taustajoukkojen osalta, ja valmistautumisleirin valmistelut ovat kovassa vauhdissa. Myös kourallinen Urhean asiantuntijoita pakkaa paraikaa kisakassiaan ja on lähdössä paikan päälle joko olympialaisiin tai paralympialaisiin. Ei siis ihme, jos Urhea-hallissa kulkiessaan kohtaa jonkin asteista olympiatunnelmaa. 

Urheassa harjoittelee tällä hetkellä useita Pariisin olympialaisia ja paralympialaisia varten valmistautuvia tai kisapaikkaa vielä tavoittelevia urheilijoita. Asiantuntijatoiminta on ollut kiinteä osa valmentautumista useissa olympialajeissa, ja monien urheilijoiden osalta työ kohti Pariisia on aloitettu jo hyvissä ajoin ennen edes koko kampuksen rakentumista. Tuleva olympiakesä siis huipentaa paitsi urheilijoiden, myös monien urhealaisten asiantuntijoiden sekä valmentajien pitkän tähtäimen suunnitelmat. 

Urheiluravitsemuksen asiantuntijan näkökulmasta monilajikisat ovat lajikohtaisiin arvokisoihin verrattuna mielenkiintoinen ja haastava työrupeama. Olympialaiset ja paralympialaiset ovat monille urheilijoille MM-kisojakin merkityksellisemmät, jopa urheilu-uran huipentavat kilpailut, jotka koetaan kenties vain kerran elämässä. Niihin liittyy usein muita kisaprosesseja pidempi karsinta- ja valintaprosessi, jonka ehdoilla muu kausi etenkin kisavuonna suunnitellaan. Koska olympialaiset ovat monilajikisat, ovat useat Urhean lajit keskellä tärkeitä karsintaikkunoita ja kisavalmistautumista samanaikaisesti. Näin ollen paljon merkityksellistä työtä eri valmennustiimien tukena kasautuu samaan aikaikkunaan. Lajien erilaiset piirteet ja kilpailuolosuhteet vaativat asiantuntijoilta kattavaa osaamista, kun urheilijat hakevat suorituskykynsä huippua tärkeissä kilpailuissa. 

Yksi tärkeä esille noussut teema kisavalmistautumisessa on menneiden olympiadien ajan ollut lämpö ja siihen sopeutuminen. Jo Tokion olympialaisista odotettiin historian kuumimpia kisoja, ja Pariisiinkin povataan hellelukemia heinä-elokuulle. Kuumuus voi aiheuttaa haasteita suorituskyvylle etenkin pitkäkestoisissa ulkolajeissa, kuten kestävyysjuoksussa, kilpakävelyssä ja purjehduksessa. Näin ollen kuumaan olosuhteeseen sopeutuminen on ollut yksi keskeisimmistä käsiteltävistä aiheista urheiluravitsemuksen osalta juuri näissä ulkona kilpailtavissa lajeissa. Toisaalta sisälajeissa, kuten pöytätenniksessä, judossa ja painissa, voi lämpimässä ulkoilmassa oleskelu vaikuttaa kehon neste- ja elektrolyyttitasapainoon, mikä voi heijastua suorituksiin viileässä sisähallissakin kilpailtaessa. 

Kuumaan sopeutumisen teemaan liittyen olemme kollegani Vili Jaakolan kanssa laatineet runsaasti erilaista materiaalia ja lajikohtaisia toimintaohjeistuksia, mitanneet urheilijoiden hikoilumääriä, laskeneet nesteytystarpeita harjoituksen aikana sekä testailleet erilaisia urheilu- ja elektrolyyttijuomia yhdessä urheilijoiden kanssa. Jokaisen joukkueen ja urheilijan lähtötilanne, matkustusaikataulu, lajin erityispiirteet sekä kisapaikan oletettu olosuhde määrittelevät yksilöllisesti laadittavien, tarkkojen ohjeiden sisällöt. Valmentajien ja lajijohdon kanssa on käyty läpi yleisiä periaatteita kuumassa olosuhteessa urheiluun ja esimerkiksi sopeutumiseen tarvittavan ajan suhteen, millä on ollut merkitystä matkustusaikataulujen ja valmistavien leirien suunnittelussa. Valmentajat ovat saaneet myös konkreettisia ohjeistuksia viilennysmenetelmistä sekä juomataukojen pitämisestä. 

Urheilijan suorituskyvyn perustana on kuitenkin aina riittävä energiansaanti ja monipuolinen perusravitsemus niin kilpailu- kuin harjoituskaudenkin aikana. Pariisiin tähtääviä urheilijoita on Urheassa tuettu yksilöllisen ravitsemusohjauksen sekä ryhmätason tukitoimien kautta. Tähän liittyvät esimerkiksi joukkuekohtaiset ravitsemustyöpajat ja valmentajatapaamiset, sekä lajikohtaisten arvokisojen ravitsemustukitoimien vahvistaminen. Esimerkiksi purjehdusmaajoukkue turvasi urheilijoiden ja valmentajien riittävää energiansaantia lähettämällä Haagin MM-kisoihin Urhean asiantuntijoiden avustuksella joukkueen omaa evästä ja ravintolisiä. Omavarustelulla on pyritty luomaan rutiineja käytännönläheiseen, säännölliseen ja toimivaan ravitsemukseen kisamatkojen aikana, millä on suuri merkitys lajissa, jossa matkavuorokausien määrä vuotuisessa arkiharjoittelussa on suuri. 

Ennen tärkeitä kilpailuita – olivat ne sitten viiden renkaan kisat tai jotkut muut – on myös varmistettu, että urheilijoiden käyttämät ravintolisät ovat turvallisia ja tarkoituksenmukaisia. Ravintolisät voivat parhaimmillaan tukea suorituskykyä, kun muu kokonaisuus ravitsemuksen suhteen on kunnossa. Jokaisen lisän kohdalla on kuitenkin tärkeää arvioida käytön mahdolliset hyödyt ja haitat hyvissä ajoin sekä testata tuotteen käyttö. Näin vältytään ikäviltä ja yllättäviltä sivuvaikutuksilta juuri tärkeän kilpailun aikana. 

Ravitsemusasiantuntijatoiminta on ollut joukkuetasolla osana Pohjoisen tähtien valmistautumista ja kisatiimin toimintaa Tokion olympiadista alkaen. Tuolloin työ aloitettiin yhteisiä ravitsemusohjeistuksia laatimalla, niin haastaviin olosuhteisiin, matkustamiseen kuin kilpailunaikaiseen ravitsemukseen liittyen. Olympiajoukkueen silloisella valmistavalla leirillä ravitsemus oli tärkeä osa leirin kokonaissuunnittelua ja paikan päälle kisakylään lähetettiin runsaasti suomalaisia ravintolisä- ja välipalatuotteita turvaamaan urheilijoiden riittävää energiansaantia haastavissa koronasulkuoloissa. 

Oma ravintolisä- ja elintarvikevarustelu on myös Pariisin-vuonna näkyvä osa Pohjoisten tähtien kisamatkaa. Vaikka eurooppalaisessa, koronarajoituksista vapautuneessa kisakaupungissa omien ruokaostosten tekeminen on helpompaa, on omavarustelu koettu merkittäväksi kisavalmistautumista helpottavaksi tekijäksi. Tuttujen, vatsaystävällisten ja kotimaisten tuotteiden käyttö on ollut urheilijoiden mieleen muuten hektisessä kisakylässä. Omissa tiloissa tapahtuvalla välipalaruokailulla turvaamme myös joukkueen terveysturvallisuutta vähentämällä tarpeettomia käyntejä kisakylän ruokalaan. 

Kansainvälisesti vertailtuna urheiluravitsemuksen toiminta Urheassa on ottanut viime vuosina merkittäviä askeleita kohti suurten huippumaiden toimintatapoja. Meillä Suomessa on toki oma kulttuurimme ja rakenteellisesti toimimme monin paikoin eri tavalla kuin kollegamme ulkomailla. Olympiavalmennuskeskus Helsinkiin on kuitenkin päästy kehittämään asiantuntijuutta, joka tukee urheilijoiden kehittymistä kohti maailman huippua, tavalla joka meidän toimintaympäristössämme on luontainen. Voimme olla Urheassa ylpeitä ja tyytyväisiä työhön, jota saamme yhdessä tehdä niin arjessa kuin tärkeillä h-hetkilläkin urheilijoiden ja valmentajien tukena. Kuten Pohjoisten tähtien motto sanoo:  

Löylyä kiukaalle! Täältä tullaan, Pohjantähden alta. Kohti Pariisia!