Urhea-kampuksen avajaiset vietettiin juhlamenoin

Suomen uusimman huippu-urheilukeskuksen Urhea-kampuksen avajaiset vietettiin perjantaina Urhea-hallin tapahtuma-areenalla. Elokuussa auennut Urhea-halli, sen vieressä sijaitseva, urheilevien opiskelijoiden Urhea-koti –asuintalo sekä Mäkelänrinteen lukio uuden laajennusosansa kanssa muodostavat Urhea-kampuksen ytimen, jonka välittömässä läheisyydessä ovat myös Mäkelänrinteen Uintikeskus ja Käpylän Pallon omistamat Vallilanlaakson jalkapallokentät. 

Kampuksen suunnittelu on käynnistynyt kymmenisen vuotta sitten, mutta kun varsinainen rakentaminen käynnistyi elokuussa 2019, vauhti onkin ollut melkoinen. Peruskiven muurajaisia vietettiin siitä vuoden kuluttua, elokuussa 2020, ja jo elokuussa 2021 käynnistyi hallin toiminta. Projektia ovat taloudellisesti tukeneet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Urlus-säätiö. Urhea-hallin rakennusprojektin budjetti oli 30 miljoonaa euroa ja budjetissa on pysytty. 

“Meillä oli onnea mukana, että pääsimme aloittamaan rakentamisen ennen koronaa, jolloin hinnat ovat olleet vielä maltilliset. Hyvällä yhteistyöllä urakoitsijoiden kanssa pysyimme budjetissa, aikataulussa ja laatukin on erinomaista”, kuvaa Urhea-säätiön toimitusjohtaja Simo Tarvonen

Paavo Arhinmäki puhui avajaisissa
Kuva: Esa Aittokallio

Urhea-hallin omistaa Urhea-halli Oy, josta Urhea-säätiö omistaa hieman yli puolet, 55%. Helsingin kaupunki on toiseksi suurin osakas 28% prosentilla. Pienosakkaat ovat Koripallosäätiö, Suomen Voimisteluliitto, Suomen Urheiluliitto, Kisakalliosäätiö sekä Urheiluopistosäätiö. Osinkoa halliyhtiö ei omistajilleen jaa, vaan osinko tulee suomalaisen urheilumenestyksen muodossa. Mahdolliset voitot ohjataan käyttäjämaksujen pitämiseen kohtuullisena sekä olosuhteiden ylläpitoon ja parantamiseen.  

Helsingin kaupungin apulaispormestari Paavo Arhinmäki kertoi liikuntapaikkojen matalan kynnyksen saatavuuden olevan tärkeää, ja kaupungin tuoreeseen strategiaan onkin kirjattu liikunta ja kaupunkilaisten liikkumisen mahdollistaminen. 

“Samalla on tärkeää, että myös kilpa- ja huippu-urheilulle luodaan Helsingissä parhaat olosuhteet. Myös se on kirjattu kaupungin strategiaan”, Arhinmäki avasi. “Tämä nyt syksyllä avattu Urhea sekä viime syksynä valmistunut Olympiastadionin perusparannus ovat upeita esimerkkejä siitä, miten myös kilpa- ja huippu-urheiluun panostetaan.” 

Laadukkaan arjen toiminnot samassa paikassa 

Poikkeuksellista Urhea-kampuksessa on huippu-urheilun arkiharjoitteluolosuhteiden sijoittuminen keskelle kaupunkia vielä siten, että samassa paikassa ovat myös majoittumis- ja ruokailumahdollisuus, Urhean eli Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian asiantuntijatoiminnot sekä terveydenhuollon palvelut, sillä Helsingin Urheilulääkäriasema HULA:n toimitilat sijaitsevat Urhea-kampuksella.  

“Yksinkertaistaen ja tiivistäen, Urhea-kampus edustaa erinomaisuutta, se edustaa tasoa, jossa toiminta on nostettu kertaheitolla divaritasolta mestareiden liigaan”, kiteytti Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori

Harjoitusolosuhteet on suunniteltu yhdessä kunkin lajin kanssa tiiviissä yhteistyössä, jotta niistä on saatu mahdollisimman hyvät nimenomaan arkiharjoitteluun. Kaikkien toimintojen sijainti samassa paikassa helpottaa urheilijan arkea, sillä Urhea-kampuksella asuvien tai harjoittelevien urheilijoiden matkustamiseen koulun, harjoituspaikkojen ja kodin välillä käyttämä aika vähenee merkittävästi.  

“Voi sanoa, että kaikki elämän peruspilarit ovat samassa pihapiirissä ja kävelymatkan etäisyydellä”, urheilustakin vastaava ministeri Antti Kurvinen tiivisti.  

Oskari Mörö haastattelee Annimari Kortetta ja Miro Littleä
Oskari Mörö haastatteli Annimari Kortetta ja Miro Littleä
Kuva: Esa Aittokallio

Korte: ”Täydellinen paikka”

Suomen ennätystä 100m aitajuoksussa hallitseva aitajuoksija Annimari Korte kertoi Urhea-kampuksen olevan täydellinen paikka hänelle vammoista kuntoutumiseen sekä treenaamiseen, sillä hän on pystynyt tekemään kaikki asiat Urhea-hallissa.  

  • “Fysioterapeutti on ollut paikalla kanssani kuntoutuksen alussa joka päivä Urhean puolesta, ja se on ollut tosi tärkeää, sillä kuntoutus on pystynyt edistymään nopeammin kuin mitä odotettiin”, Korte summasi. 

Urhea-kodin 166 asuinhuonetta ovat syksyn aikana täyttyneet, ja myös 10 lyhytaikaiseen majoittumiseen tarkoitettua hotellitasoista huonetta ovat olleet tiheässä käytössä. Urhea-kodissa on mahdollisuus korkean paikan olosuhteeseen eli ns. alppimaja-asumiseen ja –harjoitteluun. 

Urheiluministeri Antti Kurvinen
Kuva: Esa Aittokallio

Kilpa- ja huippu-urheilun olosuhteet myös seurakäyttäjille 

Urhea-hallin arkiharjoitteluolosuhteet on päiväsaikaan suunnattu nimenomaan huippu-urheilulle ja ilta- ja viikonloppuaikaan pääkaupunkiseudun urheiluseurojen käyttöön. Yksittäiset kuntoilijat eivät hallin asiakkaiksi pääse muutoin kuin urheiluseuran toiminnan kautta. Hallia käyttää noin 10 000 käyttäjää vuodessa, ja yhteensä käyntikertoja kertyy vuodessa yli miljoona. 

”Urhea-hallissa on asiakkaana yli 30 urheiluseuraa, joten halli liikuttaa merkittävällä tavalla myös pääkaupunkiseudun asukkaita”, kertoo Urhea-halli Oy:n liiketoimintajohtaja Kaisa Vikkula

Urhea-kampuksen avajaisissa oltiin myös historian äärellä, kun paikalla olivat Mäkelänrinteen lukion perustajiin kuulunut, ensimmäisenä rehtorina toiminut Rainer Pelkonen, hänen seuraajansa Seppo Pitkänen sekä nykyinen rehtori Vesa Vihervä. Urhea-hallin tapahtuma-areenan pääkatsomot onkin historiaa kunnioittaen nimetty Pelkosen ja Pitkäsen mukaan.  

Lisätietoja: 

Simo Tarvonen, toimitusjohtaja, Urhea-säätiö 
Puh. 050 583 6513 

Kaisa Vikkula, liiketoimintajohtaja, Urhea-halli Oy 
Puh. 040 548 3554 

Urhea-kampus on keskellä Helsinkiä sijaitseva urheilun ja opiskelun keskus, joka yhdistää huippuolosuhteet useisiin lajeihin, opiskelumahdollisuudet, asumisen, ruokailut, terveydenhuollon ja tutkimuksen. Urhea-kampus on Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian ja Olympiavalmennuskeskus Helsingin sydän.