Pääkirjoitus: Olympiavalmennuskeskus Helsinki terävöittää huippujen toimintaa

Pääkirjoitus: Olympiavalmennuskeskus Helsinki terävöittää huippujen toimintaa

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yhteyteen perustettiin viime kesänä olympiavalmennuskeskus Helsinki. Julkistaminen tapahtui näyttävästi kesäkuun alussa Helsingin kaupungintalolta. Olympiavalmennuskeskus perustuu Helsingin kaupungin, Olympiakomitean ja Urhea-säätiön kolmikantasopimukseen, jonka alle Urhea on tehnyt sopimuksia olympiakeskuslajeja edustavien lajiliittojen kanssa.

Ensimmäisen vajaan vuoden aikana on tehty strategiset yhteistyösopimukset muun muassa Koripalloliiton, Urheiluliiton, Voimisteluliiton, Uimaliiton, Judoliiton sekä Purjehdus ja Veneily ry:n kanssa. Lajilista täydentyy edelleen. Olympiavalmennuskeskus Helsinki keskittyy ensi sijaisesti kesä- ja jäälajeihin. Toinen valtakunnallinen olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Ruka keskittyy lumen lajeihin. 

Urheiluakatemiatyö keskiössä – olympiavalmennuskeskuksesta tehoa 

Urhealle keskeistä toimintaa on urheiluakatemiatyö, joka perustuu laajaan Urhean yhteistyöverkostoon. Vuoden vaihteessa päivitettyjen lukujen mukaan Urheassa on noin 5800 urheilijaa. Heistä noin puolet on nuoria yläkouluikäisiä urheilijoita, jotka osallistuvat aktiivisesti Urhean yläkouluverkoston koulujen toimintaan.

Nuorten urheilijoiden kasvattamisella ja urheilu-uran perustan rakentamisella yhdessä seurojen ja lajiliittojen kanssa halutaan varmistaa tulevaisuuden menestyspotentiaali. Olympiavalmennuskeskus Helsingin tehtävänä on tehostaa jo huipulla olevien urheilijoiden ja heidän valmentajiensa toimintaa.

Ensimmäinen askel on ollut varmistaa valmentajien työolosuhteet, jotta työnkuva ja työaika mahdollistavat kansainvälisesti kilpailukykyisen valmennuksen.

Toinen keskeinen toimenpide on ollut saattaa harjoitteluolosuhteet kuntoon.

Kolmantena merkittävänä toimenpiteenä on ollut järjestää eri alojen asiantuntijatoiminta urheilijoiden ja valmentajien arkeen. Tähän on liittynyt myös urheilijoiden erilaiset kaksoisuraratkaisut, asumisen järjestäminen sekä arjen ruokailuista ja muista tukitoimista huolehtiminen. 

Urheiluakatemia- ja olympiavalmennuskeskustoiminta eivät kilpaile keskenään, vaan täydentävät toisiaan. Ilman laajaa nuorten urheilijoiden ohjelmaa ei ole huippujenkaan toimintaa. Tämä huomioidaan myös lajiliittosopimuksissa, sillä olympiavalmennuskeskuslajiksi pääsee ainoastaan laji, jolla on vahva nuorten urheilijoiden kehittämisohjelma Urhean piirissä.

Toisaalta olympiavalmennuskeskuksen kautta voimme luoda uusia tehokkaampia toimintamalleja, joita sovellamme nuorten urheilijoiden ja heidän valmentajiensa tueksi. 

Satsauksella koulutukseen ja kehitystoimintaan haetaan kilpailuetua 

Olympiavalmennuskeskus- ja urheiluakatemiatyön tueksi Urhea on käynnistämässä koulutus- ja kehitystoimintaa. Tähän liittyy myös Urhea-verkostossa tapahtuvan tutkimustyön entistä vahvempi linkittäminen osaksi Urheaa. Kehitystyössä tavoitteita katsellaan toisaalta kiikareilla kauas tulevaisuuteen ja toisaalta mikroskoopilla juuri tähän hetkeen.

Tärkeää on toimintakulttuurin ja –tapojen kehittäminen. Se ei useinkaan vaadi juuri taloudellista resurssia, mutta sitäkin enemmän yhteisten arvojen ja tavoitteiden hyväksymistä. Koulutuksella halutaan lisätä kaikkien Urhean toimijoiden osaamista. Urhean koulutus on enemmän osaamisen jakamista ja työssä oppimista kuin formaalia koulutustoimintaa.    

Urhean koulutus-, kehitys- ja tutkimustoiminnan keskiössä on Urhea-verkoston vahva osallistaminen. Verkostossa on Urhean osaaminen, voima ja mahdollisuudet. Näiden lyömättömien resurssien yhdistäminen voi tuoda merkittävää kilpailuetua suomalaiselle urheilulle ja urheilijoille. Niin urheiluakatemiatasolla kuin olympiavalmennuskeskuksessakin. 

Simo Tarvonen, toimitusjohtaja, Urhea-säätiö